Mitä minä haluan?

Kodissani on vieraillut jo puolenkymmentä katsojaa. Yhtään tarjousta en ole vielä saanut. Minulla ei siis vielä ole kiire mihinkään. Olen kuitenkin jo varautunut tutkimalla vuokra-asuntotarjotaa ja käynyt katsomassa kahta potentiaalista ostoasuntoakin. Ensimmäinen oli ihastuttava kaksio 1920-luvulla rakennetussa puutalossa. Kakluunit ja kaikkea! En kuitenkaan uskaltanut edes tarjota siitä mitään koska en tiedä mihin hintaan saan nykyisen kotini myytyä. Ja asunnon hinta karkasi muutenkin yli budjettini tarjouskaupalla. Toinen oli pieni kaksio ydinkeskustassa. Sijainti ihan täydellinen, mutta ikkunasta näkyvä betoniseinä oli ensimmäinen valtava miinus. Toinen taas asunnon koko, vaikka pohjaratkaisu olikin neliöihin nähden loistava. Voi olla että en mahdu alle 50 neliöön, vaikka kuinka haluaisin. Kolmas tutustumiskohde tulee käytyä todennäköisesti viikonloppuna, se taas on pikkuisen kauempana siitä alueesta mitä alunperin ajattelin. Mutta tässä tutkailtuani tarjontaa, voi olla että keskustassa ei vain ole sellaista kotia jolla voisin ruksia kaikki rastit listaltani:

  • 50-60 neliötä
  • mielummin kivi- kuin puutalo
  • korkeintaan 1960-luvulta
  • ikkunoista tulee näkyä jotain muuta kuin naapuritalon seinä
  • isot remontit tehtynä
  • mitä lähempänä keskustaa, sitä korkeammalta

Bonuksena:

  • lasitettu parveke
  • sauna
  • vaatehuone
  • avokeittiö

Jos en pääse asumaan ihan Oulun ytimeen kotiin, jossa viihtyisin, mihin laajentaisin reviiriäni? Joen pohjoispuoli ei ole vaihtoehto. Olen yrittänyt tätä ratkaisua jo kahdesti, ehkä tällä kertaa uskon. Raksilassa olen joskus asunut ja sitä ennen opiskellut, joten se on tuttua ja todistetusti viihtyisää aluetta, ja kivenheiton päässä keskustasta. Kainuuntien toisella puolella sitten taas olisi Karjasilta, joka miljöönä houkuttelee myös. Asunnotkin olisivat sellaisia joihin minulla olisi varaa. Sieltä kiveä pitäisi heittää vähän kovempaa.

Heinäpää on tuttua aluetta myös, sielläkin on olen asunut. Tähän asti olen pitänyt Puistokatua jonkinlaisena rajana mutta pidemmällä Heinäpäässä ja Hollihaassa olisi myös tarjolla budjettiini sopivaa asumista, sopivan ikäisissä taloissakin. Ja ympärillä olisi enemmän vihreää kuin harmaata. Juttelin alueella asuvan ystäni kanssa joka totesi että paikka on sopivasti syrjässä ja kaikki on silti lähellä. Minulla olisi puolentoista kilometrin työmatka ja keskustaan pikkuisen vähemmän.

Nyt mietin onko minusta tullut liian mukavuudenhaluinen ja laiska. Asuin vuosikaudet rivitalossa pöndellä ja nyt kilometrin matka kuulostaa hirvittävän pitkältä. Samalla tuskaannun kun ei tule enää liikuttua kun töihinkään ei tarvitse enää kävellä tai pyöräillä etätöiden myötä. Pyörittelen juuri silmiä itselleni.

Ihan täydellinen unelmakämppäni olisi se ylimmän kerroksen loft, missä on erkkeri-ikkunat ja kattopalkit näkyvät. Ja nimenomaan vanha ja korkea. Mutta Oulussa ei sellaisia juurikaan ole. Seuraava vaihtoehto on sitten se turhilta remonteilta säästynyt, ikäisekseen hyväkuntoinen koti siinä vähintään 60 vuotta sitten rakennetussa talossa, jonka ympärillä on puita ja ikkunoista näkyy taivas.

Tahdon jonnekin tuonne

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s